Leif Bruland ja Ronny Lukkari geavaheaba iežat luomu vuoddjit láhttuid Finnmarksløpets beanagilvvuide. Lukkari lohká leat dehálaš veahkihit go son oaidná man olu beanavuoddjit rahčet váriid badjel beassat mollii. Silje Malene Varsi govven.

Várre golbma vahku Finnmarksløpet gilvui

Ronny Lukkari ja Leif Bruland váldiba juohke jagi golbma vahku luomu barggus vai beassaba veahkehit vuodjit láhttuid Finnmarksløpet beanagilvvuide, nu soai dahkaba boahtte jagáš Finnmarksløpet beanagilvvuin maid.

14:12 Njukčamánu 17. beaivi 2017
Ođastuvvon: 17.03.2017 - 14:13

Sirbmálaš Ronny Lukkari lea vuodján gávcci jagi láhttuid Finnmarksløpet beanagilvvuide ja son lea láhttovuodjima oktavuođas beassan jávrriin oaggut maidda son ovdal dušše beasai niegadit vuolgit.

– Lea hui buorre vuohki veahkehit vuodjit láhttuid ja seammás beasan bisánit oaggut jávrriin gos muđui in livčče beassan vuodjit, lohká Ronny Lukkari, gii váldá permišuvnna barggus Romssas vai beassá boahtit ruoktot Sirbmái vuodjit láhttuid beanavuddjiide.

– Mun válddán golbma vahku friddja barggus vai beasan leat dás mielde. Mus lea leamašan hui šiegas bargoaddi go addá munnje permišuvnna. Mu mielas lea dehálaš veahkehit ja lea somá oaidnit go ná olu olbmot čoahkkanit deike Sirbmái, lohká Lukkari.


Láhttovuoddjit álge vuodjit láhttuid beanagilvvuide guokte vahku ovdal ja sii leat vásihan olu dálkkiid sihke ovdal ja gilvvuin. Ronny Lukkari govven.

Báhcán muitui

Okta vásáhus man Lukkari muitá bures lea go okta beanavuoddji fálai sin váldit fárrui go ledje darvánan várrái.

– Dan maid mun muittán hui bures lei go áltálaš Roger Dahl bođii fáhkka, huikkihii ja jearai «gánddat, áigubehtet go háiket mu fárrui». Mii leimmet darvánan skuteriin eat ge beassan eat gosa ge. Dan gal muittán hui bures go beanavuoddji bođii dasa ja áiggui váldit min fárrui, mii lei hui erenomáš, lohká son.  


Beatnatráiddut vuoŋŋasteamen ovdal go vuoddjájit Sirpmás Leavvajohkii. Silje Malene Varsi govven.

Jáhkkemeahttun maid nákcejit

Son lohká leat somán oahpásmuvvat beanavuddjiin ja son lohká leat jáhkkemeahttumin maid sii nákcejit bargat.

– Lea somá oahpásmuvvat beanavuddjiin ja guldalit sin historjjáid, seamma lea somá oaidnit man olu sii rahčet váriid badjel ja duođai nákcejit joavdat Álttás Girkonjárgii ja Girkonjárggas fas Áltái mollii. Dat gal lea áibbas jáhkkemeahttun go lea nu guhkki. Oažžu smiehttat jus Romssas vuoddjá biillain dohko Girkonjárgii ja doalaha 20 kilomehtera diimmus, de gal jallu ovdal go olle Supmii.

 

Vuodján 200 miilla Sirbmái veahkehit


Leif Bruland lea vuodján 200 miilla Sirbmái Sjåkas Opplánddas, vai beassá veahkehit iežas fulkkiid Sirpmá bisánanbáikkis. Govven: Silje Malene Varsi

Leif Bruland lea vuodján 200 miilla Sirbmái Sjåkas Opplánddas vai beassá veahkehit iežas fulkkiid Sirpmá bisánanbáikkis.

Leaba Magnus Varsi ja Máret Bruland Varsi geat leaba doaimmahan Finnmarksløpet Sirpmá bisánanbáikki 2004 rájes.

Son lohká dál leat njealját jahki go lea Sirpmás veahkeheamen.

– Mus lea alddán beroštupmi beatnagiidda ja Máret, gii orru dás, lea mu siessá. Mun geavahan golbma vahku iežan luomus boahtit deike veahkehit Ronny, Máreha ja Magnusa Sirpmá bisánanbáikkis. Lean váldán iežan beatnagiid maid mielde ja lean vuodján 200 miilla deike vai beasan veahkehit, dadjá son.

 

Vuosttaš háve dálkkiid čađa

Son lea vuodján láhttuid Finnmarksløpet beanagilvvuide ja lohká leamašan gelddolažžan beassat vuodjit čađa garra dálkkiid.

– Lea somá beassat vuodjit láhttuid, muhto leat maiddái hástalusat erenomážit dál go leat leamašan dákkár garra dálkkit. Lei gelddolaš vuodjit go olmmoš ii oainne dihkás dihkkái, dalle ferte konsentreret čuovvut GPS-rusttega ja mo siivu lea, dalle váibá oaivi go ferte nákcet dan dahkat. Lea vuosttaš háve go lean vásihan ahte lea leamaš ná garra dálki. Mii leimmet golbma láhttovuoddji ja mii doaimmaimet bures ovttas ja dalle ii lean mihkkige heđiid, lohká Leif Bruland.


Láhttovuoddjit govvejedje dán gova go vudje ovddal beanavuddjiid Sirbmás Leavvajohkii duorastaga iđida. Govva váldui oarjábeale Borsevuomi. Govven: Odd J. Resser.

På forsiden nå

Statistihkalaš guovd­dášdoaimmahat árvala máŋga gáldu gos gávnnašii sámegielagiid, ovdamearkka dihte geahččat geat čužžot mearkaregistaris ja geat leat čađahan sáme­giel­eksámeniid.

Almmuhuvvon odne, dii. 13:21 Golggotmánu 20. beaivi 2017

Politiijat muittuhit ahte sáhttá 9000 ruvdnosaš sáhkku jus gožžá eará sajiide go hivssegii.

Almmuhuvvon odne, dii. 12:39 Golggotmánu 20. beaivi 2017

Ruoŧŧelaš, gii lei iežas ustiba mielde goargŋumin Vågakallen 943 alla váris Lofuohtas, gahčai ikte eahkedis ja dál lea Nordlándda politiijaguovllu dieđihan ahte almmái lea gávdnon jápmán.

Almmuhuvvon odne, dii. 14:10 Golggotmánu 20. beaivi 2017

Sámediggeráđđi lea dál bargagoahtán 2018 bušeahtain. Dál oaivvildit ahte sin doaibmanvejolašvuohta lea garrasit gáržžiduvvon, smávva lassáneami geažil stádabušeahtas.

Almmuhuvvon odne, dii. 13:31 Golggotmánu 20. beaivi 2017

Sámedikki ovddasteaddjit čoahkkinaste gieskat ON mánáidlávdegottiin Genéves. Sámediggi ovdanbuvttii muhtun hástalusaid maid sámi mánát ja nuorat vásihit.

Almmuhuvvon odne, dii. 11:54 Golggotmánu 20. beaivi 2017

Ovdalaš áiggi masse olu boazosámit iežaset rivttiid ja duvdiluvvojedje eret ealáhusas. Masá 50 jagi maŋŋel go Baal-bearaš massii eallinláibbis, de háliidivččiiga oappážagat ruovttuluotta boazodollui. Norgga Árktalaš Universitehta juridihkalaš professor Øyvind Ravna dadjá dán váddása duohken.

Almmuhuvvon odne, dii. 07:00 Golggotmánu 20. beaivi 2017

Romssa fylkkadiggi lea árvalan nama ođđa fylkii mii ovttastahttá dálá Finnmárkku ja Romssa.

Almmuhuvvon odne, dii. 11:18 Golggotmánu 20. beaivi 2017

Fargga 30-jahkásaš ii leat vel gávdnon maŋŋel gahččanlihkuhisvuođa Vågakallenis, lulábealde Svolværa Lofuohtas.

Almmuhuvvon odne, dii. 10:33 Golggotmánu 20. beaivi 2017

Njealji mánu geahčen cáhkkehuvvo fas Olympiadolla, dán háve Pyeongchangas, ja Kroghas lea fas vejolašvuohta geahččalit ollašuhttit OG-niegu.

Almmuhuvvon odne, dii. 10:32 Golggotmánu 20. beaivi 2017

Politiijat ávžžuhit dieđihit jus leat eambbo áššit. Psykologa rávve movt galgá hupmat nuoraiguin váttis áššiid birra.

Almmuhuvvon ikte, dii. 15:35 Golggotmánu 19. beaivi 2017

Juohke jagi gávdnet sii bohccuid maidda leat sorron boares telefon­streaŋggat, ja bohccuid mat leat darvánan daidda ja jápmán meahccái. – Dál lea áigi čálligoahtit beaivesáhkuid Telenorii, oaivvilda boazodoalli.

Almmuhuvvon ikte, dii. 13:50 Golggotmánu 19. beaivi 2017

Ikte eahkedis dieđihedje Finnmárkku politiijat ahte 80-jahkásaš nisu lei čukkohallon Deanus.

Almmuhuvvon ikte, dii. 14:17 Golggotmánu 19. beaivi 2017

Muhtun oahpaheaddji Sis-Finnmárkkus lea váidon politiijaide. Son galgá sádden heivetmeahttun dieđuid vuolleahkásaš ohppiide.

Almmuhuvvon ikte, dii. 10:36 Golggotmánu 19. beaivi 2017

Hávit eai leat sávvon vaikke leat gollan masá 50 jagi dan rájes go bearaš duvdiluvvui eret boazodoalus. Oappášguovttes muitaleaba ahte masse visot maŋŋel go čáhcefápmorusttet huksejuvvui sin eatnamiidda. Dál čuovvuba diggeášši mas njeallje orohaga dáistalit jiehtanaslinjjá huksema vuostá. Sudno bearraša historjá geavahuvvo ovdamearkan dikkis.

Almmuhuvvon ikte, dii. 07:00 Golggotmánu 19. beaivi 2017