OASSÁLASTTII: Govva lea govvejuvvon juovlamánus 2016 suohkanstivračoahkkimis, mas Gurutbellodaga áirras Ann Catharina Lango oassálasttii, vaikko ii livčče lága mielde galgan. Govas lea oassi opposišuvnnas, Mikkel Isak Eira, Olgeš, Ann Catharina Lango, Anton Dahl, Gurut, Ellen J. Sara Eira ja Klemet Erland Hætta, Sámi álbmotlistu. Govven: Nils Johan Vars

Jienastii suohkan­stivrras, vaikko ii lean áirras šat

Guovdageainnu suohkanstivraáirras Ann Catharina Lango lei mielde meannudeame áššiid juovlamánus, vaikko ii lean šat lága mielde lobálaš áirras.

13:25 Guovvamánu 22. beaivi 2017
Ođastuvvon: 22.02.2017 - 13:29

Guovdageainnu suohkanstivraáirras Ann Catharina Lango, gii ovddasta Gurutbellodaga ja lea suohkanstivrra opposišuvnnas, dieđihii čakčamánu 2016 suohkanii ahte fárre eret Guovdageainnus Álttá suohkanii.

Suohkan lei ipmirdan ahte Lango lei dušše poastačujuhusa rievdadan go lea studeantan álgán.

Dat boahtá ovdan suohkana poastalisttuin.

 

Ferte ohcat luvvet

Go suohkan galggai ođđajagemánus bidjat Lango válgavuogádahkii, de fuomášedje ahte Lango ii lean šat álbmotregistaris gullevaš Guovdageidnui.

Nu ferte Lango ohcat luvvet iežas buot politihkalaš ámmáhiin Guovdageainnu suohkanis.

Vaikko Lango lei juo fárren, de lei son juovlamánu suohkanstivračoahkkimis mielde.

 

Luohpá dan beaivvi go dieđiha fárrema

Suohkaniid Guovddášlihtu (KS) fágajođiheaddji Dag Henrik Sandbakken muitala ahte suohkanlága mielde ferte leat registrerejuvvon suohkanis gos lea álbmotválljejuvvon suohkanstivrii.

– Dan beaivvi go dieđihuvvo álbmotregistaris fárren, de ii leat šat válljenládje álbmotválljejuvvon orgánii válgaáigodagas ja automáhtalaččat ii leat šat áirras. Čilgehus lea ahte jus áirras lea registrerejuvvon eret fárren suohkanis guovtti jahkái dahje unnit, de lávke eret ámmáhis nu guhká go eará sajis orru, čilge Sandbakken.

 

Ii šat áirras

Nu ii leatge Lango šat suohkanstivrraáirras lága mielde, ja váikkuhusa dasa go lea leamaš mielde meannudeame áššiid suohkanstivrras ii loga Sandbakken buorre dadjat.

– Buot vearrámus váikkuhus sáhttá leat jus leat leamaš áššit suohkanstivrras jienasteamis main su jietna lea mearrideaddji, de sáhttá váidit áššemearrádusaid ja gáibidit daid ođđasit meannuduvvot, lohká Sandbakken.

 

Ii áirasa sivva

KS fágajođiheaddji Sandbakken ii loga áirasa sivvan go gohččojuvvo suohkanstivračoahkkimiidda, ja lea suohkana hálddahus mas lea ovddasvástádus gozihit makkár áirasat ain leat válljenládje.

– Áirras lea bargan riekta go lea dieđihan suohkanii ahte fárre, nu ahte su sáhttá áššehuhttit dás, lohká son.

 

Ii váttisvuohta

Ann Catharina Lango fárrii Áltái gos lea váldime mastergráda siviilaekonomiijas, ja geargá oahpuin 2018 giđa.

Son čilge Ávvirii ahte lea dieđihan suohkanii ahte áigu orrut guokte jagi Álttá suohkanis, iige oainne das váttisvuođaid go lea leamaš suohkanstivrra čoahkkimis.

– Mun in oainne das maidege váikkuhusaid, go mu jietna ii lean mearrideaddji áššiin, lohká son.

Langos leat plánat boahtit ruovttoluotta suohkanstivrii go geargá oahpuin ja lea dál ohcan luohpat.

Su sadjái suohkanstivrras boahtá vuosttaš várrelahttu, gii lea Isak Ole Hætta.

 

Ii váikkuhan

Guovdageainnu suohkana ráđđeolmmái Kent Valio healkkehii veaháš, go gulai ášši birra ja fertii odne iskat ášši iežas hálddahusain.

Son čilge ahte dušše dat geat álbmotregistara mielde orrot Guovdageainnus sáhttet leat suohkanstivraáirrasin.

– Jus fárrejit, de ferte várrelahttu doaibmat sin sajis, suohkanlága § 15 mielde. Áirras, gean birra dás lea sáhka, gullá suohkanstivrra unnitlohkui. Su searvan ii váikkuhan jienastanbohtosii ja dat livččii šaddan seamma su haga maid logu dáfus. Dál šattai boađus 10-9 máŋgga áššis. Su haga lei šaddat 10-8, čilge ráđđeolmmái.

(Ášši joatká gova vuolábealde)


II ORO VUOĐĐU VÁIDIT: Guovdageainnu ráđđeolmmái oaivvilda áirasa Lango oassálastimis suohkanstivrii ii oro vuođđu váidit.
Vuorkágovva: Nils Johan Vars

Ii vuođđu váidit

Garvin dihte boahtteáiggis dákkár dilálašvuođaid čuožžileamis, de lohká ráđđeolmmái suohkanhálddahusa rolla das lea ahte deattuhit dáid beliid politihkkáriid skuvlemis boahtte válggaid maŋŋel.

– Suohkanlága mielde sáhttá dušše eaŋkilmearrádusaid váidit. Dat váidda ferte mannat Fylkkamánnái dahje Gieldadepartementii. Alimusriekti lea duomuin deattuhan jienastanbohtosiid. Dan vuođul ii oro dás váidinvuođđu, lohká son.

 

Eai sáhte fáktet

Valio oaivvilda lea áirasiid iežaset ovddasvástádus dieđihit suohkanhálddahussii, ovdagotti čálli bokte, jus fárrejit.

– Suohkanhálddahus ii oba sáhtege beaivvis beaivái fáktet ja dárkkistit gos suohkanstivraáirasat orrot, lohká son.

 

 

 

 

 

Fáddásánit
Ođđasat

På forsiden nå

Lea badjel mánu áigi go politiijat burge ovtta dálu Sis-Finnmárkkus, ja duoguštedje goallosjorri dievva biergguid, maid jáhkket leamen sarvva biergun. Liikká eai vuos atte dieđuid eambbo ášši birra, muhto Ávviris leat dieđut ášši birra.

Almmuhuvvon odne, dii. 14:35 Golggotmánu 17. beaivi 2017

Ovttajienalaš lávdegoddi nammadii Guovdageainnu joavkku johtolatsihkarvuođabálkkašumi vuoitin.

Almmuhuvvon odne, dii. 15:11 Golggotmánu 17. beaivi 2017

Liseansabivddus besse njeallje guovžža báhčit.

Almmuhuvvon odne, dii. 15:21 Golggotmánu 17. beaivi 2017

SKAM-beakkálmas Ulrikke Falch bealušta sin geat leat loavkašuvvan dainna go Norgga ruhtadanministtar lei coggan indiána-lágan gárvvuid. Keskitalo lea giitevaš go beakkálmasat váldet su beali áššis.

Almmuhuvvon odne, dii. 09:59 Golggotmánu 17. beaivi 2017

Dán jagi guđa álgománus dušše 49 olbmo johtolatlihkohisvuođain. Oktiibuot registrerejuvvojedje masá 2000 lihkohisvuođa Norgga geainnuin, 279 olbmo roasmmohuvve garrasit dáid lihkohisvuođain.

Almmuhuvvon odne, dii. 14:38 Golggotmánu 17. beaivi 2017

Njávdámis Mátta-Várjjagis leat politiijat ožžon dieđu galbmon olbmá birra. Son lea leamaš olgun sotnabeaivvi rájes.

Almmuhuvvon odne, dii. 14:26 Golggotmánu 17. beaivi 2017

Joddu-prošeakta, man Deanu gielda čađaha ovttas Kárášjoga gielddain, galgá leat veahkkin gádjut Deanočázádaga áitojuvvon luosa, dutkanmateriála háhkama ja diehtojuohkima bokte, ja maid dutkiid ja guovlluolbmuid ságastallamiid bokte. Dál ohcet bargi Kárášjogas.

Almmuhuvvon odne, dii. 11:59 Golggotmánu 17. beaivi 2017

Statnett áigu guorahallat sáhttet go gáiccat veahkkin čorget elfápmolinjjáid vuolde.

Almmuhuvvon odne, dii. 10:35 Golggotmánu 17. beaivi 2017

Son guhte lea váldoolmmoš áššis galgá leat boazobargi, ja lea áššáskuhtton goddán golbma guovžža ja golbma albasa.

Almmuhuvvon odne, dii. 08:52 Golggotmánu 17. beaivi 2017

Eurohpá parlameanta geigii Sámi Soster searvái Eurohpá álbmotlahttu­bálkkašumi Brysselis. – Movttiidahttá searvvi bargat ain eanet sámiid ovdii, dadjá Ristenrauna Magga.

Almmuhuvvon odne, dii. 08:31 Golggotmánu 17. beaivi 2017

Eanaš sámi suohkanat eai olat oažžut bálká- ja haddegoargŋuma ráđđehusa friijatienasjuolludeamis. – Beare heittot, lohká Guovdageainnu sátnejođiheaddji.

Almmuhuvvon ikte, dii. 15:19 Golggotmánu 16. beaivi 2017

Katalonia jođiheaddji Carles Puigdemont ferte ovdal duorastaga heaitit sorjjakeahtesvuođa birra jurddašit, gáibida Madrida ráđđehus.

Almmuhuvvon ikte, dii. 15:32 Golggotmánu 16. beaivi 2017

Dušše bealli Davvi-Norgga Universitehtabuohcceviesu bargiin basset gieđaid spriittain ovdal go váldet borramuša buohcceviesu gáfedagas.

Almmuhuvvon ikte, dii. 15:25 Golggotmánu 16. beaivi 2017

Galgá nihttán mánáidis eatni, sudno gulus.

Almmuhuvvon ikte, dii. 12:12 Golggotmánu 16. beaivi 2017