IHTTIN ČOAHKKANIT FAS: Ihtá suohkanstivračoahkkimis galget mearridit bissu go Guovdageainnu mánáidskuvllas njealjebeaivásaš skuvlavahkku boahtte skuvlajagi maid. Váhnema Ann Kristine Bongo mielas lea suorggahahtti go suohkanstivra galgá meannudit ášši áššečilgehusa vuođul mii ii leat neutrála. Vuorkágovat

Čuoččuha ráđđeolbmá stivret suohkanstivrra

Duorastaga meannuda Guovdageainnu suohkanstivra man guhkes skuvlavahkku mánáidskuvlla vuolit dási ohppiin galgá. Váhnema Ann Kristine Bongo mielas lea áššečilgehus nu ovttageardán ahte čuovgá čađa ahte lea suohkana hálddahus mii stivre movt politihkkarat galget meannudit.

16:54 Juovlamánu 14. beaivi 2016
Ođastuvvon: 15.12.2016 - 10:50

– Olles ovdanbuktin lea ovttageardán, ja čuovgá čađa ahte vuolggasadji lea ekonomiija, lohká váhnen Ann Kristine Bongo.

Duorastaga galgá Guovdageainnu suohkanstivra mearridit galgá go Guovdageainnu mánáidskuvlla vuolit dásis njealje- vai viđabeaivásaš skuvlavahkku.

 

Bealgoalmmát miljovnna

Bongos leat guokte máná Guovdageainnu mánáidskuvlla vuolit dásis.

Son lohká geahččan áššečilgehusa mii lea biddjon suohkana neahttasiidduide, ja su mielas leat das stuora váilevašvuođat.

Su mielas lea olles ášši ovdanbuktojuvvon dainna lágiin ahte njeallje skuvlabeaivvi vahkkus, lea buoret go vihtta.

Njealjebeaivásaš skuvlavahkku lea leamaš doaimmas golbma jagi, ja dál galget meannudit bisuhuvvo go ortnet nu boahtte skuvlajagi maid.

Áššečilgehusas boahtá ovdan ahte suohkanii šaddá bealgoalmmát miljovnna lassi gollu jus álggahit fas viđabeaivásaš skuvlavahkku. Jus dálá ortnet bisuhuvvo, de ii šatta suohkanii mihkke liigegoluid.

 

– Ovttageardán

Bongo mielas orru nu ahte áššečilgehusas leat dihtomielalaččat čállán dušše buriid beliid njealjebeaivásaš skuvlavahkku birra, go dat lea hálbbit suohkanii.

Son váillaha pedagogalaš guorahallama, mas čilgejuvvo mii lea buorre goappaš molssaeavttuin, ja mii lea heittot.

Áššečilgehusas leat čujuhan dutkamii mii Amerihkás lea dahkkon 2000-logu álggus.

– Mun ipmirdan ahte máksá, muhto de sáhtášii dadjat dan, ovdal go álgit bordit amas dutkamiid mat bohtet Amerihkás. Baicce eai leat geahčestan Supmii gos leat oanehis skuvlabeaivvit, lohká Bongo.

 

Váhneniskkadeamit

Áššeovdanbuktimis leat váldon mielde muhtun kommentárat váhnemiin.

Leat ovcci cealkámuša, main gávcci leat positiivvat njealjebeaivásaš skuvlavahkkui. Okta čállá ahte njeallje beaivvi sáhttá leat beare intensiiva mánnái.

Bongo lohká son ii leat goasse beassan addit cealkámuša.

– Lea cuiggodanveara ahte muhtun váhnemat leat beassan buktit ovdan oaiviliid.

Son lohká gal váhnenčoahkkimis muitalan iežas oainnu, muhto ahte dat ii soaitte váldon mielde.

 

Heivejit goappaš ortnegat

Ann Kristine Bongo lohká ahte sutnje ii buvtte goabbá ge ortnet praktihkalaš hástalusaid.

Son lea studeanta ja sáhttá heivehit iežas beivviid.

– Dat mii dás lea dehálaš lea pedagogihkka mánnái, ii ge movt munnje heive. Dát addá eahpeluohttámuša, go ii leat áššálaččat guorahallojuvvon ovdal go biddjo suohkanstivrra beavddi ala.

 

Áššeovdanbuktimis lea okta čuokkis mas skuvla, ohppiidráđđi, oahpaheaddjit ja fágaorganisašuvnnat leat beassan buktit cealkámušaid njealjebeaivásaš skuvlavahkkui.

Dattetge ii gávdno čuokkis mas viđabeaivásaš skuvlavahkkui leat buktán cealkámušaid.

– Jus dán áššeovdanbuktima vuođul meannudit, de lea vissa Kent Valio gii stivre suohkanstivrra, lohká Ann Kristine Bongo.

 

Ii kommentere

Ávvir lea leamaš oktavuođas Guovdageainnu ráđđeolbmáin Kent Valioin, ja čilgen čuoččuhusaid sutnje.

Son ii dáhto kommenteret maide, ja čujuha kultur- ja bajásšaddanossodaga ovttadatjođiheaddjái Bodil Utsi Varsii.

Varsas lea ovddasvástádus dán suorgái, ja lea maid bargan áššečilgehusain.

 

Biehttala

Bodil Utsi Vars biehttala čuoččuhusaid ja lohká ahte sii leat árvvoštallamis deattuhan pedagogalaš beliid, bearrašiid oaiviliid ja skuvlla vásáhusaid.

Son muitala ahte leat geahččan buot beliid ja skuvllas leat bures árvvoštallan ášši. Sii leat maid sádden jearahallanskovi buot váhnemiidda.

– Mii leat geahččan ruđalaš beali maid, muhto mii leat eambbo geahččan pedagogalaš beliid. Muhto ii ruđa sáhte áibbas bidjat eret, dat lea okta oassi dás. Go geahččá 2,5 miljovnna, dat leat vihtta oahpaheaddjevirggi. Juoga sajis ferte dan ruđa váldit. Mii leat geahččan movt heivehit dán buoremusat skuvlla ektui, earret eará diibmoplánaid mielde. Go máksá nu olu go máksá, manne de rievdadit ortnega mii doaibmá, ja mii oaidnit ahte dat lea buorre ortnet, lohká Utsi Vars.

(Ášši joatká gova vuolábealde)


Kultur- ja bajasšaddanossodaga ovttadatjođiheaddji Bodil Utsi Vars.
Govven: Sárá Máret Rávdná Oskal

Eai boahtán negatiiva mearkkašumit

Ávvira journalista jearrá manne áššečilgehusas eai leat moaitámušat njealjebeaivásaš skuvlavahkku ortnegii.

– In dieđe, go eai leat buktán maide negatiiva beliid njealjebeaivásaš skuvlavahkku birra. In mun sáhte ráhkadit dakkár cealkámušaid. Skuvllat eai leat buktán maide stuora negatiiva beliid njealjebeaivásaš skuvlavahkkui. Váhneniskosis logai stuora lohku ahte háliidit njealjebeaivásaš skuvlavahkku, lohká ovttadatjođiheaddji.

 

– Muhto Máze skuvlla bargit leat buohkat cealkán ahte háliidit viđabeaivásaš skuvlavahkku?
– Juo, Máze skuvllas leat buot gávcci bargi lohkan ahte áigot viđabeaivásaš skuvlavahkku. Sii čilgejit ahte ii leat buorre ahte lea okta plánenbeaivi ja lea buoret juohke beaivvi beassat plánet. Guovdageainnu mánáidskuvllas meinejit ahte lea buorre go lea okta plánenbeaivi. Doppe leat 36 bargi geat ovttajienalaččat leat vástidan.

 

Eai hálit seamma ortnega go ránnjásuohkanis

Bodil Utsi Vars čilge ahte eai gávdno makkár ge guorahallamat viđabeaivásaš skuvlavahkku birra maidda sáhttá čujuhit.

Sii leat váldán vuođu Amerihká dutkamis ja son lohká ahte daid sáhttá bures čatnat Guovdageidnui, go leat pedagogalaš bealit mat leat árvvoštallojuvvon.

Utsi Vars ii loga sin árvvoštallan ráhkadit seammalágan ortnega go Kárášjogas. Doppe lea mánáin bearráigeahčču dan moadde diimmu go busse vurdet.

– Min mielas ii lean dat buorre. Go mánát goit ge leat skuvllas, de berre leahkit aktivitehta sis.

– Jus livččii nu ahte njealjebeaivásaš skuvlavahkku livččii nu heittot, de ii livčče min ávžžuhus leamaš ahte galgá njeallje beaivvi skuvla vahkkus, loahpaha Bodil Utsi Vars.

 

Jáhkká leat áššit mat eai leat boahtán ovdán

– In eahpit ahte leat áššit mat eai boađe ovdán, lohká Guovdageainnu sátnejođiheaddji Johan Vasara.

Son lohká ahte doppe sáhttet bealit mat eai leat čuvgejuvvon áššečilgehusas.

– Hálddahusas lea visot áššiin olu dadjamuš, sii galget ráđđet politihkkariid dieđuid vuođul mat sis leat. Dat lea ovtta ládje hálddahusa bargu. Ruđalaš bealli maid gullá obbalašvuhtii, ja vuohtán ahte hálddahus lea deattuhan fágalaš beliid. Lea govda ávžžuhus bisuhit njeallje beaivvi skuvlavahkku, lohká son.

 

Sátnejođiheaddji áiggošii sierra lávdegotti ásahit

Vasara mielas lea heittot go suohkanis ii leat sierra lávdegoddi mii gieđahallá áššiid ovdal go ovdagoddi ja suohkanstivra galget meannudit.

– Ovdagoddi ja suohkanstivra galget mearrádusaid dahkat. Maŋemuš suohkanstivrras šattaimet maŋidit ášši go eai lean doarvái dieđut.

Danne áigu ge Vasara boahtte jagi ásahit sierra bajásšaddanlávdegotti, mii galgá juste dakkár áššiiguin bargat.

– Sávan dakkár lávdegoddi sáhttá vuđoleappo meannudit skuvlaáššiid. Dán rádjai lea ipmirduvvon ahte dákkár áššit gullet hálddahussii, muhto ii leat nu. Danne mii leat válljejuvvon suohkanstivrii, vai bearráigeahččat min mánáid ja nuoraid dárbbuid.

Vasara muitala ahte ášši boahtá mannát suohkanstivrras nu go lea evttohuvvon ovdagottis, namalassi bisuhit njeallje beaivvi skuvlavahkku.

 

 

Avvir.no sávva rabas ja áššálaš digaštallama. Mii doalahit rievtti sihkkut sátnevuoruid.

På forsiden nå

NBR jođiheaddji evttoha ahte boazodoalli galgá sáhttit duššo riŋgestit Fylkkamánnái jus olu goaskimat leat ealu alde, ja lohkat ahte ferte báhčit. – Otná njuolggádusaid mielde ii leat dat nu álki, lohká Finnmárkku fylkkamánni Biras- ja dálkkádatossodaga sekšuvdnajođiheaddji

Almmuhuvvon ikte, dii. 15:29 Miessemánu 26. beaivi 2017

Boazoeaiggáda Aslak Mathis Turi mielas ii doaimma dálá boraspirehálddašeapmi, ja sus ii leat makkárge vuohki várjalit iežas bohccuid meahcceelliid vuostá. Son jáhkká buoremus livččii jus boazoeaiggádat beasaše hálddašit boraspiriid.

Almmuhuvvon ikte, dii. 10:00 Miessemánu 26. beaivi 2017

Riddu Riđđu festiválas ii leat dušše musihkka guovddážis. Sii loktejit máŋggabealatvuođa álgoálbmotmáilmmis, ja digaštallet hástalusaid mat leat Sámis ja eará álgoálbmogiin.

Almmuhuvvon ikte, dii. 11:22 Miessemánu 26. beaivi 2017

Boahtte vahkus deaivvada Sámediggi giellaguovddážiiguin bargobádjái digaštallat mo galget seailluhit sámegiella ja hutkát mo nagodit olahit mihttu oažžut 30 000 sámegielhálli.

Almmuhuvvon ikte, dii. 10:56 Miessemánu 26. beaivi 2017

Norgga Sámiid Riikkasearvi lea mearridan ovddidit duohtavuođa- ja seanadankommišuvnna hoahppoáššin Sámedikki dievasčoahkkimii boahtte vahkus.

Almmuhuvvon ikte, dii. 10:28 Miessemánu 26. beaivi 2017

Goas jiekŋa manná, lea giđa stuorámus dáhpáhus Deanuleagis, dat mearkkaša ahte luossabidvu láhkona. Olbmot leat vuorddašeame goas de sáhttet čoahkkanit Vuolle-Geavgŋái geahččat makkár fámut leat jođus go jiekŋa mánná.

12:04 Miessemánu 25. beaivi 2017

Eaktodáhtolaš organisašuvnnaid ovttasbargosearvi Frivillighet Norge lea máŋga jagi bagadallan suohkaniid movt eaktodáhtolašpolitihka galgá hábmet.

12:34 Miessemánu 25. beaivi 2017

Maŋemuš 20 jagi leat politiijain leamaš náhkkejáhkat. Dál molsojuvvojot, ja politiijat ožžot eanet doaibmi ja heivehuvvon jáhkaid.

11:00 Miessemánu 25. beaivi 2017

Ealáhusdoallit galget sádden vearrodieđáhusa ovdal miessemánu 31. beaivvi. Jus dan áigemearrái ii olle, de sáhttá oažžut bággosáhku.

11:32 Miessemánu 25. beaivi 2017

Muhtun Finnmárkku dievdu lea áššáskuhtton go galgá mánáidis bággen leahkit olgun buollašis unnán biktasiiguin. Son galgá maid nihttán čuohppat eret suorpmaid ovtta mánás.

10:43 Miessemánu 25. beaivi 2017

Guovdageainnu suohkan leat mearridan dál goas dán jagáš lodden šaddá.

15:50 Miessemánu 24. beaivi 2017

Finnmárkku boanddat ledje maid searvan miellačájeheapmai Oslos maŋŋebárgga. Sii vuosttaldit ráđđehusa árvalusa ahte geahpedit boanddaid dietnasa.

15:16 Miessemánu 24. beaivi 2017

Geaidnopolitiijat leat dárkkistan leahtu biillain Girkonjárgga guovddážis.

15:21 Miessemánu 24. beaivi 2017

36-jahkásaš dorvoohcci, Rwandas eret, lea Davvi-Romssa diggegottis dubmehallan 13 jagi giddagassii go lea niibbiin goddán iežas ovddeš moarsi diimmá geasi.

12:05 Miessemánu 24. beaivi 2017